Ravintola Toverissa oli eilen aika kiva tunnelma. Ja ihmisiäkin oli, jopa enemmän kuin ehdokkaita.

Keskustelun piti kestää tunnin mutta se kestikin kaksi. Kiitos kaikille. Lisää tällaista.

 

Käpylään saavuttaessa Vuoritalo oli ilmiliekeissä.

Nyt se on sammunut. Ihminen katselee sitä keittiön ikkunasta. Peltikatto on vaihtanut väriä, muuttunut keltaiseksi.

Vuoritalo on ollut tärkeä osa maisemaa keittiön ikkunasta. Sen rauhallista jökötystä on katseltu täältä monet kerrat ja ajateltu, ties mitä. Ties ja vaikka.

Talon häviäminen maisemasta tulee olemaan surullista. Mikä pakko se muka oli polttaa? Ei olisi ollut mikään pakko.

 

Noh.

Ihmisellä on uunissa vuohenjuustomuffinsseja ja hän keittää kohta kahvit. Sitten hän vie raidalliseen hopeapaperiin paketoidut legot veljenpoikansa syntymäpäiväjuhliin. Se hakkaa vaalikampanjoinnin kyllä.

Sillä aikaa te voitte kuitenkin ehkä lukea meidän manifestimme.

Moikka.

 

 

 

TOVERUUTTA VALTUUSTOON

- tolkkua ja vilpittömyyttä helsinkiläiseen päätöksentekoon!

 

Helsingin kaupunginvaltuuston kokousten seuraaminen on joskus kiusallista. Valtuutettujen keskinäinen nokittelu vieraannuttaa tavallisia järkeviä ja viisaita ihmisiä politiikasta. Moni helsinkiläinen seuraakin valtuuston kokouksia välillä hämmentyneenä.

Meidän mielestämme tämä on Helsingin asukkaita kohtaan väärin. Demokratia ei ole sitä varten, että sillä pilailtaisiin. Vapailla vaaleilla valittu kanssavaltuutettu ei istu kaupungintalolla siksi, että häntä tai hänen ajatuksiaan vähäteltäisiin.

Me allekirjoittaneet uskomme, että politiikan tekemisen tapoja voi muuttaa. Helsinkiläinen päätöksenteko kaipaa reiluutta, avoimuutta, keskinäistä kunnioitusta ja ystävällistä yhteistyötä yli puoluerajojen kaikissa niissä asioissa, joiden tärkeydestä kuitenkin olemme samaa mieltä. Puolueiden väliset erot ovat kuitenkin toisinaan pienempiä kuin erot puolueiden sisällä.

Meillä on puoluekannastamme tai sitoutumattomuudestamme riippumatta yhteisiä tavoitteita.

Tavoittelemme sosiaalisesti oikeudenmukaista Helsinkiä, joka ottaa vakavasti asukkaidensa tarpeet muuallakin kuin kantakaupungissa, eikä keskity vain kulissiensa kiillottamiseen joillekin kuvitteellisille ulkopuolisille.

Haluamme Helsingin, jossa kulttuurin tukemista ei aseteta vastakkain sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, vaan molemmista huolehditaan.

Kaupungin tavaksi muodostunut sosiaalipalveluiden tietoinen alibudjetointi on lopetettava.

Vaadimme avointa demokratiaa, jossa päätöksiä ei suhmuroida selviksi suljetuissa huoneissa etukäteen pienen piirin kesken ennen niitä kokouksia, joissa asioista on oikeasti tarkoitus päättää. Isojen päätösten valmistelun tulee olla avointa, ja valtuustolla tulee olla mahdollisuus myös sen valmistelun ohjaamiseen.

Asukkaiden kuuleminen on vaihdettava näennäisestä todelliseksi. Demokratia on jo keksitty, sitä pitäisi enää toteuttaa.

Vilpittömyys takaisin politiikkaan! Yhteisiä asioita voi hoitaa yhdessä, vaikkei olisikaan kaikesta aina samaa mieltä. Oikeus olla eri mieltä on demokratian ehto, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa erimielisten vähättelyä. Lopetetaan toistemme nokittelu ja turha pörhistely. Viisaus ei asu missään puolueessa yksin.

 

Helsingissä 20.10.2012

 

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) 923
Silvia Modig (vas) 70
Pilvi Porkola (vas/sit) 87
Tuomas Rantanen (vihr) 1003
Julia Virkkunen (vihr/sit) 1034
Thomas Wallgren (sdp) 495






Vaalisivuilleni pääsee tästä. Ne ovat nyt jo pitkälti valmiit, viimeiset päivitykset ilmestyvät sinne huomiseen mennessä.