Ihminen istuu valtuustosalissa.

Hän ei edelleenkään ole saanut valmiiksi vaalisivujaan, koska se vaatisi jatkuvaa omaan itseen keskittymistä, ja ihminen on nyt itseään aivan liian täynnä. Kadunvarsimainoksiin tänään ilmestynyt väärä vaalikuva ei yhtään auta asiaa. Ihminen valitsi kyllä oman kuvansa itse, mutta jostain syystä joku vaihtoi sen toiseen kuvaan, joten nyt ehdokas Virkkusen kohdalla hymyilee julisteessa eräs ylimielinen possu. Onneksi kuitenkin niin pienenä, ettei sitä kukaan ehkä sieltä julisteen alalaidasta juurikaan erota, tekstistä puhumattakaan. Se helpottaa vähän.

Unohdetaan se possu siis. Kyllä possukin osaa lukea, jos kovasti yrittää. Ja piehtaroida, sanonko missä.

Tuskin tarvitsee. Minähän istun valtuustosalissa.

 

Ihminen istuu valtuustosalissa ja ne hyvät ja kauniit ajatukset, jotka hänelle viime viikolla pullaa leipoessa tulivat, ovat palanneet. Oltuaan hetken poissa väsymyksen, pahan tuulen ja totaalisen vaalikyllästyksen tieltä. Säästin teidät siltä kaikelta, paiskoin ovia vain ja tavaroita. Ihan tyhmästi.

 

Viime sunnuntaina sitä ennen oli kuitenkin hieno päivä. Sunnuntaiväki tuli lähimpään leikkipuistoon, toi sinne auringon ja söi satakunta pullaa, kolme pellillistä sämpylöitä, kymmenen litraa bataattikeittoa, kolme litraa porkkanakeittoa, pellillisen porkkanakakkua, yhden juustokakun ja yhden limesuklaakakun ja maksoi näillä ehdokas Virkkusen  keitoksilla ja leipomuksilla ehdokas Virkkusen vaalit.

Lämmin kiitos. Kannatti keittää ja leipoa. Kannatti roudata rompetta, sitä myytiin myös, kiitos sen lahjoittajillekin. Loput siitä lahjoitettiin eteenpäin. Erityinen, erityisen lämmin kiitos tukiryhmälleni, joka tukee, leipoo ja touhuaa ihanasti. Ihanaa touhua, ihanaa suklaakakkua ja piirakkaakin kuulemma, vietiin käsistä. Kiitos.

 

Tästä luonteva leikkaus kaupungintalolle.

Ei aina niin ihanaa touhua. Kukaan ei esimerkiksi leivo.

Siksi täällä täytyy helliä kauniita ajatuksia.

 

Ihminen istuu valtuustosalissa ja hellii. Hän aikoo pukea pian sanoiksi pullaa leipoessaan saamansa idean.

Hän on neuvotellut sille jo tovereitakin, kahvilan puolelta ja kaukaa Maunulasta, ihan läheltä.

Minä hellin, te jäätte odottamaan. Eikö niin. Palaan asiaan, palaan kauniisiin ajatuksiin.

 

Palaan pian.







(Niin ja niille vaalisivuilleni, joille en edelleenkään ole antanut kaikkeani, pääsee tästä.)