Eräs virkeä, kymmenen tunnin unet nukkunut kaupunginvaltuutettu istuu nyt kahvilassa, jonka ikkunasta näkyy Helsingin taidemuseo. Vielä toistaiseksi. Edellä mainittu valtuutettu painelee kohta kaupungintalolle, jossa edellä mainitun taidemuseon johtaja osaa varmaankin vierailunsa kunniaksi selvittää kattavasti, mikä kaikki tässä opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa kiinnostavassa kommentissa Helsingin Guggenheim-selvityksestä on täyttä palturia:


http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/liitteet/Guggenheim-valtio_20120127.pdf


Lisäksi saattaa olla, että edellä mainittu valtuutettu tiedustelee lisäksi sitten siellä valtuustosalissa ystävällisesti ihan naamakkain joltakin ystävälliseltä kaupungin johdon edustajalta, että missäs se nyt on se kolme viikkoa sitten valmistuneen Guggenheim-selvityksen viikko sitten valmistunut suomennos. Joka oli viikko sitten enää oikolukua vaille valmis?

Vai voisiko olla, että siinä oikolukemisen yhteydessä on mahdollisesti syntynyt jossain jokin ongelma, ja jos, niin liittyykö se ehkä sen oikoluvun ohessa syntyneeseen syvempään ymmärrykseen? Esim. koko hankkeen järkevyydestä Helsingin kaupungin kannalta?

Sopiiko aina toivoa? Kyllä minun mielestäni. Niin kauan kuin on elämää jäljellä. Vielä on.