No niin.


 

Että siis: no niin.


 


 

Näin ajattelin, kun pahnanpohjimmainen vaappui kisu kainalossaan päiväkotiin yhdessä päällikön kanssa. ”Mä meen päiväkotiin”, hän tiedotti sinne vaappuessaan.


 

No niin. Sillä aikaa kun pahnanpohjimmainen on opetellut olemaan ja päällikkö jatkanut osaamista, tytär hankkinut tukun uusia harrastuksia ja esikoinen oman kodin, minä olen tutustunut Guggenheim-säätiön ohjaamaan, Helsingin kaupungin osittain maksamaan selvitykseen uuden museon perustamisesta Helsinkiin – sen lisäksi että olen yrittänyt seurata siihen liittyvää keskustelua.


 

Ohessa mietiskelen sitä, miksi Helsingin kaupunki tilasi tämän selvityksen vain englannin kielellä, ja sen, miksi sen selvityksen tekemisestä laadittuun sopimukseen kirjattiin vuosi sitten lause, jonka mukaan


 

Sopijapuolet toteavat, ettei Guggenheimin valvonta- ja johtamistoimivalta ulotu Helsingin kaupungin luottamushenkilöiden käymään keskusteluun”.


 

Hyvä. Keskustelen siis tässä nyt vapaasti itseni kanssa, kiitos vain.


 


 


 

Ote Helsingin kaupunginhallituksen esitylistan lisälistalta 2, joka on päivätty tasan vuosi sitten, 17.1.2011:


 


 

Kaupungin ja Solomon R. Guggenheim -
säätiön välisissä keskusteluissa molemmat osapuolet ovat ilmaisseet
kiinnostuksensa Guggenheim - museon perustamisesta Helsinkiin.
Keskusteluissa tavoitteeksi on asetettu ainutlaatuisen ja
toimintakonseptiltaan innovatiivisen kansainvälisen museon
kehittäminen.”


 

Kyllähän minä tämän vuosi sitten luin. En vain silloin vielä tiennyt, kuka on tämä tekstissä mainittu Helsinki. Sittemmin asiaan on saatu hiukan valoa, mistä lisää tuonnempana.


 

Esityslistalla lukee edelleen:


 

Nyt käsiteltävänä oleva sopimus koskee selvityksen tekemistä
Helsinkiin sijoittuvan Guggenheim -museon
perustamismahdollisuuksista ja samalla Helsingin kaupungin
taidemuseon toiminta- ja hallintomallin kehittämisestä.”


 

Okei, okei. Mutta – tähän kohtaan tulee mutta:


 

Selvityksen toteuttaa Solomon R. Guggenheim -säätiö, jolla on useiden
vuosien kokemus vastaavien selvitysten tekemisestä eri puolilla
maailmaa. Säätiö johtaa ja ohjaa selvitystyötä. Kaupunki osallistuu
selvityksen tekemiseen. Selvitystyössä käytetään myös ulkopuolisia
asiantuntijoita.”


 


 

Vai niin. Ja mikä mutta tähän siis liittyy?


 

Tutkitaanpa pikkuisen tarkemmin. Itse sopimukseen selvityksen tekemisestä on kirjattu seuraavaa – tämäkin siis sopimustekstiä vuoden takaa:


 

Guggenheim ohjaa ja valvoo selvitystä. Guggenheim valitsee tarpeelliseksi katsomansa asiantuntijat ja konsultit (”konsultit”), tekee konsulttien kanssa sopimukset sekä valvoo näiden työtä.”


 

Ahaa. Helsingin kaupungin taidemuseon toiminta- ja hallintomallin kehittämistä siis ohjaa ja valvoo yksityinen säätiö Yhdysvalloista?


 

Tässä kohtaa ihminen voisi pysähtyä, ajatella kokonaisen sanan ja kysyä sen sitten ääneen:


 

miksi?


 


 

Helsingin kaupungin nettisivuilta nimittäin voi lukea seuraavaa:


 


 

Johtosäännön mukaisesti Helsingin taidemuseon johtokunta ja sen alainen Helsingin taidemuseo vastaavat kaupungin kuvataidepolitiikasta ja taidemuseotoiminnasta sekä muista niille määrätyistä tehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.”


 


 

Hyvä. Helsingin kaupungin taidemuseo siis toimii taidemuseon johtokunnan alaisuudessa. Koska Helsingin taidemuseon johtokunta, joka koostuu helsinkiläisistä luottamushenkilöistä, on siirretty Yhdysvaltoihin?


 

Kuka siirsi Helsingin taidemuseon tulevaisuutta koskevien suunnitelmien tekemisen kaupungin ulkopuoliselle yksityiselle säätiölle?


 


 

Viikko sitten, tiistaina 10.1.2012 Finlandia-talossa julkistettu Guggenheim-selvitys, jota Helsinki ei suotta kääntänyt asukkaidensa ja luottamushenkilöidensä luettavaksi suomen (tai ruotsin) kielellä, sisältää sivulla 171 seuraavat lauseet:


 


 

It seems advisable that the Helsinki Art Museum's collecting and public art functions are developed under the auspices of a division dedicated for this purpose (such a division or unit could function as part of one of the city's existing departments in a manner to be determined by the city on Helsinki). The exhibition and education functions of the Helsinki Art Museum would be developed as part of the operation and mission of the new Guggenheim Helsinki museum.”


 

It seems advisable, vaikuttaa suositeltavalta. Tämä kohta on Helsingin kaupungin nettisivuilla, ystävällistä kyllä, käännetty seuraavasti, vaikkakaan ei aivan sanatarkasti:


 

Selvityksessä suositellaan, että uusi museo ottaisi hoitaakseen osan Helsingin taidemuseon nykyisistä tehtävistä. Taidemuseon kokoelmatoimintaa ja julkisen taiteen tehtäviä kehittäisi jokin toinen kaupungin hallintokunta, jonka tehtäväksi se annettaisiin. Taidemuseon nykyisiä näyttely- ja taidekasvatustehtäviä taas kehitettäisiin osana uuden Guggenheim-museon toimintaa ja missiota.”


 


 

Vai niin.


 

Tässä kohtaa rivivaltuutettu Virkkunen esittää kysymyksen:


 

eikö Helsingin kaupunki päätäkään oman taidemuseonsa toiminnasta ja tulevaisuudesta itse?


 

Ei. Sillä valtuustoon 15.2.2012 käsiteltäväksi tuleva Guggenheim-hankkeeseen osallistumisesta päättäminen päättää sen meidän puolestamme.


 

Tässä kohtaa minua kiinnostaakin, kuinka moni helsinkiläinen valtuutettu on kiinnostunut siitä tosiasiasta, että Helsingin kaupungin taidemuseon tulevaisuus tulee käytännön yksityiskohtineen luottamushenkilöiden päätettäväksi vasta, kun Guggenheim-päätös on tehty. Silloin siis, kun päätös Guggenheim-hankkeeseen mukaan lähtemisestä on jo tehty sellaisen selvityksen pohjalta, jossa säätiö suosittaa Helsingin taidemuseon näyttely- ja taidekasvatustoiminnan siirtämistä osaksi itseään ja omaa museotaan.


 

Suokaa nyt anteeksi tämä järjen käyttöni: tässä ei ole järjen hiventä.


 

Minä en hyväksy tätä päätöksentekojärjestystä, sori vaan.


 


 

Helsingin kaupungin taidemuseon 1.1.1998 voimaan tulleessa johtosäännössä todetaan seuraavaa:


 


 


 

Johtokunnan ja viraston esitykset ja lausunnot kaupungin ulkopuolisille on toimitettava kaupunginhallituksen välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei ole toisin määrätty.”


 


 

Päätöstä, joka käytännössä lakkauttaisi suuren osan Helsingin taidemuseota, tuskin voi hyvällä tai edes pahalla tahdolla pitää periaatteelliselta merkitykseltään vähäisenä. Sen taloudellinenkaan merkitys olisi kaikkea muuta kuin vähäinen. Guggenheim-säätiötä varmaankin kuitenkin voi pitää kaupungin ulkopuolisena, joten,


 

varmaankin Taidemuseon johtokunnalla on jokin näkemys, ehkä esityskin, tai ainakin lausunto jossain kaupunginhallitukselle tästä Guggenheim-selvityksestä ja sen suositeltavalta vaikuttavista muutoksista taidemuseon toimintaan?


 

Varmaankin, tietenkin?


 

Enää herää kysymys että missä. Kun se selvityshän julkistettiin vasta viikko sitten, ja taidemuseon johtokuntahan kokoontuu seuraavan kerran vasta 24.1.2012 - toisin sanoen kuusi päivää ennen kuin kaupunginhallituksen on määrä käsitellä Guggenheim-selvitystä, ja kolme viikkoa ja yhden päivän ennen kuin valtuuston on siitä kaupunginhallituksen evästämänä määrä päättää.


 

Että varmaankin taidemuseon johtokunnalta on tällaista lausuntoa sentään pyydetty? Ja varmaankin sitä lausuntoa on pyydetty myös kaupunginmuseolta, jonka sijoituspaikaksi taidemuseon kokoelmatoimintaa Finlandia-talon seminaarissa suullisesti apulaiskaupunginjohtaja Haataisen suulla väläytettiin?


 

Tätä minä kysyin tänään sähköpostitse Helsingin kaupunginjohtajalta, joka ei vielä ole kysymykseeni vastannut.


 

Ehkä hän vastaa ihan pian, jahka kiireiltään ehtii.


 


 

Odotellessani ohjaan teidät lukemaan ensin Guggenheim-selvityksen tekemisestä vuosi sitten tehdyn sopimuksen, ja sen lisäksi itse selvityksen. Pitkiä, kyllä, mutta jos ei niitä lue, ei niitä voi edes yrittää ymmärtää.


 

Jos teille jotain näistä selviää, olen iloinen. Ensimmäisestä ainakin selviää, kuka vie, kenelle on varattu mahdollisuudet vikistä ja kuka maksaa. Jälkimmäisestä selviää samankaltaisia seikkoja. Kaupungin taidemuseon kohtalo niistä ei selviä, eikä se, millä valtuutuksella Helsinki, kuka ikinä hän onkin, on siirtämässä kaupungin kuvataidepolitiikasta vastaamista itseltään pois, ja vieläpä tekemällä sen siten, ettei varsinaisesti tee sitä, ennen kuin se on tehty, minkä jälkeen se on pakko tehdä koska jotakinhan sitä sitten kai on tehtävä, kun Guggenheim on rantautunut Katajanokalle, ja se mitä silloin on tehtävissä on todeta, että ei meillä taida enää ollakaan kaupungissa omaa taidemuseota, jonka kuvataidepolitiikasta päättäisimme itse, oho.


 


 

Kuka on Helsinki?


 

Onko hän mahdollisesti se innokas, Helsingin kaupungin palveluksessa työskentelevä kaveri, joka luonnehti viikko sitten Finlandia-talolla tulevaa Guggenheim Helsinki -museota ”visuaalisen koulutusjärjestelmän kansainväliseksi ulokkeeksi” ja jonka mukaan ”globalisaatio on ihmisen kasvaneen liikkumisnopeuden ja tiedonvälityksen nopeuden funktio”? Hän, jonka mukaan ”tulevaisuuden museon keskiössä on osaaminen, oppiminen, vuorovaikutteisuus, luova ajattelu ja luovan työn viljely”?


 

Vai voisiko Helsinki sittenkin olla joku tai jokin, joka viljelee, tai jossa viljellään, jotain, totanoin, tolkkua?


 

Helsingin kaupunginvaltuutetut tavoittaa sähköpostiosoitteista etunimi.sukunimi(ÄT)valtuusto.hel.fi Kuulemma, vaikka kuulemma käytännössä aina ei.


 

Ehkä kannattaisi kokeilla kuitenkin, ja kysäistä joiltain heistä, jos ei nyt sentään sitä, kuka on Helsinki, niin kumminkin ehkä sitä, kuka Helsingissä oikeastaan päättää?