Demokraattisesti vapailla vaaleilla tehtäväänsä valittu kaupunginvaltuutettu Virkkunen haluaa nyt, keskellä tammikuun syvintä yötä, kertoa teille, kuka ikinä tunnettekaan tänä yönä olevanne, että apulaiskaupunginjohtaja Haatainen vastasi hänelle sähköpostitse lähetettyyn kysymykseen hyvin ripeästi, mistä hänelle kiitos (ks. edellinen kirjoitus).

Koska kyseessä ei ole julkinen kirjeenvaihto, vastaus ei kuulu tähän. Uskon kuitenkin, ettei apulaiskaupunginjohtaja varmaankaan pahastu siitä, jos kuitenkin mainitsen tässä hänen tarkentaneen vastauksessaan, että kaupungin taidemuseon henkilökunnan kanssa ollaan aloittamassa yhteistoimintamenettely. Sillä se lienee julkista tietoa joka tapauksessa.

Okei, hyvä tietää. Mikä yhteistoimintamenettely muuten on?

Muistatteko miten elettin elämää ilman googlaamista? Minä en. Olen niin vanha jo, näppäimistö vie, minä vain katson, en edes vikise enää.


 
Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 13.4.2007/449

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua.”


Aivan mahtavaa. Ihan kuin oltaisiin Suomessa! Kaikki ovat mukana päättämässä kaikesta, paitsi kaupunginvaltuutetut ehkä, mistään, mutta mitäs se tähän kuuluu sen enempää kuin mihinkään muuhunkaan.

Hypätään vähän yli mutta jatketaan:
 

"4 §
Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat

Työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat:

1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä;

2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta;

3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia; sekä

4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.”

 

Että voisiko olla niin, että Helsingin kaupungin taidemuseossa 30.1.2012 (samana päivänä kun kaupunginhallitus saa esityslistallaan käsiteltäväkseen Guggenheim-hankkeeseen osallistumisen) alkavassa työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa onkin tarkoitus käsitellä vain ”henkilöstön kehittämistä”?

Vai voisiko olla niin, että siellä käsitellään jotakin muuta?


 
Valtuutettu Virkkunen vastasi apulaiskaupunginjohtajalle seuraavasti:

 


Hei,

kiitos vastauksestasi.

Olen itse sitä mieltä, että työryhmä taidemuseon toiminnan uudelleenorganisoimisen
valmistelemiseksi tulisi perustaa ennen Guggenheim-päätöstä, ja työryhmän esityksen tulee
olla mukana G-hankkeen päätösesityksen liitteenä. Lisäksi esityksestä pitäisi järjestää
kaupungissa asianmukainen lausuntokierros, ennen kuin lähetmisestä G-hankkeeseen
päätetään.

Onhan täysin selvää, ettei kaupungin taidemuseo jää omaksi itsenäiseksi yksikökseen,
mikäli Guggenheim-hankkeeseen päätetään lähteä mukaan. Sillä itse selvityshän nimenomaan
ehdottaa taidemuseon näyttely- ja taidekasvatustoiminnan siirtämistä osaksi Guggenheim
Helsinkiä. Ilman tätä siirtoa Guggenheimia tuskin Helsinkiin perustetaan.

Näin ollen Guggenheimistä päätettäessä päätetään samalla myös taidemuseon
tulevaisuudesta. Ja sitä ei mielestäni todellakaan voi tehdä ilman taidemuseon toiminnan
uudelleenorganisoimista koskevaa selkeää, yksityiskohtaista, Helsingin kaupungin itse
valmistelemaa ehdotusta.

Olen nyt huolissani tästä Guggenheim-päätöstä koskevasta päätöksentekojärjestyksestä.
Mielestäni olisi sekä hanketta kannattavien että hanketta mahdollisesti vastustavien
valtuutettujen, ja myös koko kaupungin ja sen demokraattisen päätöksenteon uskottavuuden
kannalta hyvä, että yhtä kaupungin hallintokuntaa koskeva iso organisaatiomuutos
suunniteltaisiin hyvin, ja päätettäisiin siten että päätöksentekohetkellä valtuutettujen
kädet eivät olisi jonkin toisen, jo tehdyn päätöksen takia sidottuja.

Niin kuin tapahtuu, mikäli esitystä taidemuseon tulevaisuudesta ei ole tehty ennen
Guggenheim-päätöstä.


Edelleen ystävällisesti,


Julia”


 


Ettätotanoinniin, ei mulla oikeastaan muuta. Muuta kuin että onhan ihan okei, jos mä otan sinne helmikuun 15. päivän valtuustoon mukaan vaikka vähän legoja, että meillä valtuutetuilla olis siellä jotain tekemistä sillä aikaa kun siellä päätetään niistä kaupungin asioista, jotka on jo päätetty päättää hyvissä ajoin ennen kuin me ollaan niistä mitään päätetty?

Ja muuten, jos kerran yhteistoimintamenettely Helsingin taidemuseon työntekijöiden kanssa voidaan aloittaa jo reilun viikon päästä – ilmeisesti siksi, ja tämähän on puhdas arvaus, että taidemuseon työntekijöiden toimenkuvaan on tulossa joitain, totanoinniin, muutoksia, niin sittenhän jossain täytyy jo olla olemassa joitain suunnitelmia siitä, miten taidemuseon tulevaisuus oikeastaan järjestetään, sillä ei kai toimenkuvan muutoksista voida keskustella työntekijöiden kanssa, jos ei kukaan tiedä mitä ne muutokset ovat. Eihän?

Eihän?

Ei tietenkään. Joten suunnitelmia siis on. Joten ne voidaan varmaankin tuoda meille kaupunginvaltuutuillekin tiedoksi ihan pian, hyvissä ajoin ennen Guggenheim-päätöstä? Että tietäisimme, mistä oikeasti päätämme, muustakin kuin kansainvälisistä mielikuvista?

Niinhän?

Ettätotanoinniin, ei mulla muuta.