Perheenäiti erehtyi tänään Helsingin Sanomien keskustelupalstalle.

Huokaus.

 

Noh. En avaudu siellä. En jaksa. Avaudun tässä.

Muutamia poimintoja tämän päivän keskustelusta aiheesta – joopa joo, just siitä, edelleen:

 

 

”Ollaan nyt vaan hys hys ennen Eduskuntavaaleja ja annetaan valtuutettujen syödä kokolihapihviä.
Sen pitäisi olla mielestäni maksullista, sillä he ovat hoitamassa luottamustehtävää!”

 

”Ja jos tämä läpi olisi mennytkin, lihaa kaipaavat valtuutetut voisivat vaikka kustantaa omat ruoakansa, jolloin vihreät ja aateveljensä saavat puhkua pettymystä ideologisen ajojahtinsa vesittymisestä JA silti nauttia kasvisruokansa mukavassa maailmanpelastuksen tunnelmassa. (Lihatalojen tarjoamana lobbauksena taitaisi valitettavasti mennä lahjonnan suuntaan. :D)

 

”Ei uskalleta kohdata totuutta ja vastustetaan asiaa, josta ei mitään ymmärretä (=ei olla edes kokeiltu). Syököön kotona sitä lihaa, eikä veronmaksajien rahoilla jossain valtuustossa. Tai ottakoon kotoa eväät!

 


”Järkevämpi ehdotus olisi ollut että jokainen tuo eväät matkassaan niin saa mieluistaan ja säästöjä syntyy.”

 

 

 

”Miksi kokouksissa tarjotaan ateria? Jos kokousaika on 18-21, niin valtuutetut voivat hyvin syödä ennen sitä tai sen jälkeen. Meillehän on jo muodostunut yhteiskuntaluokka, joka saa ateriat, pääsyliput ym. etuja verottomana ja palkan lisäksi.

 

 

 

”Ainakin muissa Suomen kunnissa valtuustot kokoontuvat illalla työpäivän jälkeen. Jokainen lienee syönyt lounaan ja pitänyt pari kahvitaukoakin. Millä ihmeen perusteella näitä keskimääräistä hyväosaisempia päättäjiä hemmotellaan toisella aterialla ja vielä veronmaksajien piikkiin? Paljonko näille aterioille kertyy hintaa verrattuna esim. päiväkotien, koulujen ja vanhainkotien aterioihin, jotka yleensä valmistetaan pilkkahinnalla?

Valtuutetuille olisi paikallaan vaikka salaattilautanen, ei olisi sitten niin kova ähky asioista päätettäessä. Saavathan he verottoman kokouspalkkionkin.”

 

 

”Ajat on nyt semmoiset että mitäs jos maksaisitte lounaanne itse.

 

 

”Mitä jos lopetettaisiin tarjoilemasta valtuuston kokouksissa lounaita niin ei tarvitsi tätä keskustelua käydä ja voisi valtuutetut keskittyä keskustelemaan oikeista ongelmista. Vaan niinhän se on että kun ei ole ymmärrystä niistä oikeista asioista voi käyttää aikansa kiistelyyn jostain muusta.

 

 

Rakkaat helsinkiläiset.

 

Minulla ei ole teille mitään asiaa mistään ihmisravinnon raaka-aineista, mutta haluan kertoa teille edellisten, nimettömien nettikommentaattoreiden kommettien innoittamana seuraavaa:

 

Helsinkiläiset kaupunginvaltuutetut saapuvat valtuuston kokouspäivinä kaupungintalolle klo 16 omiin ryhmäkokouksiinsa. (Ainakin vihreät.) Valtuuston kokouksen alkaessa takana on siis jo kahden tunnin tiivistahtinen, monia tärkeitä asioita käsittelevä kokous.

Tässä ryhmäkokouksessa on kaikille valtuutetuille tarjolla yksi ilmainen voileipä (eilen tavallinen pätkä tavallista patonkia tavallisella juustolla, voilla ja parilla vihanneksella) sekä kahvia ja teetä. Valtaosa valtuutetuista tulee ryhmäkokoukseen suoraan töistä ehtimättä käydä siinä välissä yhtään missään.


Helsingin kaupunginvaltuuston valtuustosalin vieressä on kahvila, jossa myydään (huomaa sana MYYDÄÄN – se tarkoittaa sitä, että joku antaa toiselle rahaa ja saa yleensä vastikkeeksi jotain) lämmintä ruokaa, voileipiä, salaatteja, pullaa, kahvia, teetä, karkkia, olutta ja viiniä. Ruoan valmistaa ja tarjoilee Palmia.


Valtuuston kahvila muistuttaa tavallista työpaikkaruokalaa paitsi yleisilmeeltään, myös käytännöiltään. Pöytiintarjoilua ei ole. Ruoka ostetaan tiskiltä. Se on ihan tavallista ruokaa.  Vaihtoehtoja on yleensä kolme. Kokolihapihveihin en ole onnistunut vielä törmäämään, eilen söin siellä pinaattilettuja. Astiat palautetaan tiskikärryyn itse.


Eilen valtuuston kokous kesti muistaakseni n. klo 23.30 asti. Saavuin itse kaupungintalolle eilen lastenhoitosyistä hiukan myöhässä, vasta n. klo 16.30. En ollut ehtinyt syödä muuta kuin aamiaisen. Olen hyvin kiitollinen minulle tarjoillusta ilmaisesta palasta patonkia – josta voisin aivan hyvin myös maksaa, jos joku sitä joskus pyytäisi.


Valtuuston kokouksen alettua klo 18.00 poistuin valtuustosalista ensimmäistä kertaa muissa kuin valtuustotyöhön suoraan liittyvissä asioissa tasan klo 21.00 syömään. Ruoka oli ehditty viedä tiskiltä pois. Kävelin keittiöön ja onnistuin puhumaan sieltä itselleni annoksen kuivahtaneita pinaattilettuja, jotka kyllä maistuivat paitsi varsin rapeilta, myös ihan hyviltä. Syödessäni seurasin valtuuston kokousta kahvilan televisiosta.


Kotiin lähtiessäni, muistaakseni siis n. klo 23.30, olin istunut Helsingin kaupungintalolla seitsemän tuntia. Kävin kerran vessassa.

 Helsingin kaupunginvaltuuston ja lautakuntien kokouspalkkiot ovat veronalaista tuloa. Vihreät luottamushenkilöt ja valtuutetut - myös siotoutumattomat - maksavat niistä oman henkilökohtaisen sivutuloveroprosenttinsa lisäksi myös pakollisen 20 prosentin puoluemaksun.

 

Tänään minulla ei taida olla Helsingin kunnallispolitiikasta muuta sanottavaa.

 

Ystävällisin ja lievästi väsähtänein terveisin,

 

Julia Virkkunen

kaupunginvaltuutettu

Helsinki