Päällikön villapaita on valmis. Tyttären säärystimet ovat myös, ja kaksinkertaisista tumpuista puuttuu enää peukalot.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Keittiön pöydällä on se, mikä kolahti tänään postiluukusta eteisen lattialle. Perheenäiti on vilkuillut sitä koko päivän. Sopivan etäisyyden päästä.
Se on nimeltään Valtuutetun Käsikirja, ja se näyttää pelottavalta.
Yöllä perheenäiti kääntää sen varovasti ympäri. Sen takakannessa lukee: "Valtuutetun käsikirja haluaa antaa virikkeitä haastavalle valtuustokaudelle 2009-2012".
Virikkeitä. Nyt se, mikä on keittiön pöydällä, paitsi näyttää, myös kuulostaa pelottavalta.
Järjestelmällinen asioihin perehtyminen on parasta aloittaa umpimähkään. Perheenäiti avaa kirjan siitä kohtaa mistä se sattuu hänen kädessään avautumaan, ja kas: se ei avaudukaan kappaleen "Sidosryhmäjohtaminen ja verkostoyhteistyö" kohdalta, vaan jostain vähän muualta.
Tässä teille ensimmäinen virike, jonka perheenäiti tästä kirjasta löytää:
"Miksi poliitikon olisi tärkeää ymmärtää omat filosofiset koordinaattinsa, sijaintinsa periaatteiden avaruudessa? Nainen tai mies, joka ei enää muista, mitä periaatteita hän noudattaa valinnoissaan, ei kykene tiedostamaan päätöksiensä perimmäisiä perusteita. Ei voi suhtautua kriittisesti sellaiseen, mitä ei muista."
Kappale on nimeltään "Mitä on aatteiden takana? - Kuntafilosofian lyhyt oppimäärä". Tietenkin.
Johan nyt, perheenäiti miettii. Postiluukustahan näyttää tipahtaneen ihan oikeita virikkeitä. Jatka vaan Terho Pursiainen hyvä, kyllä minä voin tätä kappaletta vielä muutaman virikkeen verran lukea:
"Toinen filosofinen valintasi poliitikkona on näkökulman valinta: oletko yhteiskunnallinen vai autistinen poliitikko?"
Johan nyt. Olenko autistinen poliitikko? Mikä on sijaintini periaatteiden avaruudessa?
Perheenäiti kääntyy katsomaan keskeneräisiä tumppujaan ja rypistää otsansa. Mihinkähän kohtaan kämmentä peukalot olisi parasta kutoa?
"Vaalipiirisi ovat kaikki ne, jotka voisivat äänestää sinua. Moraalinen vaalipiirisi ovat kaikki ne, joille koet olevasi moraalisessa vastuussa päättäjänä."
Okei. Yritän laittaa ne peukalot siihen vähän sivummalle.
Sidosryhmäjohtaminen ja verkostoyhteistyö ehkä huomenna. Ja Matti Vanhasen alkusanat ehkä vasta ensi vuoden puolella. Tai mahdollisesti seuraavan.
Valtuutetun Käsikirja (toim. Antti Mykkänen, kustantaja Kunnallisalan kehittämissäätiö) on siitä ihmeellinen kirja, että se on omien sanojensa mukaan painettu vasta ensi vuonna. Vaikka perheenäiti pitelee sitä nyt käsissään.
Perheenäidistä on ehkä aika jättänyt? Aika on jättänyt perheenäidin tähän, ajelehtimaan periaatteiden hiljaiseen avaruuteen.
Toivottavasti hän ei vahingossa ajelehdi sieltä ulos. Mitä on periaatteiden avaruuden ulkopuolella? Onko siellä elämää?
Periaatteessa kyllä varmaan mutta ehkä juuri ei. Näin vastaa itselleen poliitikko.
Parasta vaan katsoa täältä periaatteiden hiljaisesta avaruudesta itselleen jotkut koordinaatit. Varmuuden vuoksi. Että tietää mihin palata. Jos joutuu itseltään hukkaan.
Kommentit