Perheenäiti meni peiton alle perheensä kaveriksi, tai osan siitä, kuunteli sen tuhinaa ja mietti että mikä nyt. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tilanne oli hämmentävä. Perheenäiti nimittäin huomasi ajattelevansa että jotain puuttuu nyt, joku normaali juttu jonka tässä peiton alla pitäisi nyt olla mukana, eikä sitä ole.

Tarkemmin: perheenäiti ajatteli, että mitähän sitä nyt murehtisi, eikä keksinyt mitään.

Tämä omituinen oivallus kiskaisi nukahtamaisillaan olevan perheenäidin takaisin alkavasta huolettomasta unesta ja talutti hänet tähän.

 

Kyllä sun nyt hei jotain täytyy keksiä, perheenäiti sanoi itselleen, ei tästä mitään tule että kaikki mukamas on hyvin. Äläs nyt hei, maailmassa on pielessä paljonkin. Koetas nyt vähän muistella.

No sehän nyt ei ole vaikeaa. Mutta maailman asiat - ne eivät tulleetkaan äsken peiton alle. Mitähän tämä tällainen oikein on?

 

Ihminen säätelee. Siitä tässä täytyy olla kyse. Ihminen säätelee itse sitä, mitä hän jaksaa. Että jaksaako hän koko maailmaa joka yö peiton alla.

Ilmeisesti hän ei joka yö jaksa. Säätely on hyvä harrastus. Luin tänään eilisen hesarin. Siinä kerrottiin, mitä isot suomalaiset lapset tekevät taidetyöpajoissa pehmoleluille, jos heidän annetaan ymmärtää että nyt niille saa tehdä ihan mitä tahansa. Taidetyöpajoja vetävä opettaja kertoo jossain määrin jo turtuneensa lasten pehmoleluille tekemiin hirveyksiin.  

Perheenäidin mielestä tämä on jossain määrin pelottava lause. Pelottavaa siinä eivät ole ne hirveydet, vaan niihin turtuminen.

Perheenäiti sääteli itsensä olemaan ajattelematta koko asiaa peiton alla. Ihminen on sillä tapaa viisas joskus.

 

Toiste taasen ei. Perheenäiti luki tänään lehdestä myös kuolleet ja syntyneet, niin kuin hänellä on tapana. Ja todellakin, se oli nyt sitten tullut sinnekin. Syntyneitä -palstalla oli mainos. Syntyneestä tuotteesta. Perheenäitiä ei yhtään lohduttanut se, että kyseessä oli kulttuurin piiriin ehkäpä jopa jonkinlaiseksi hengentuotteeksi laskettava tuote. Se oli kuitenkin tuote, jota mainostetaan siksi, että sitä ostettaisiin.

Perheenäidin mielestä tämä mainos oli mauton, ja hän jäi miettimään, miksi se oli julkaistu. Syntyneitä -palstalla, ihmislasten joukossa. Että nyt on syntynyt tyttöjä ja poikia ja yksi tuote.

Millä palstalla ostamisen ja myymisen raja menee, onko sitä rajaa enää olemassa, ja löytyykö jotain vastaavaa pian kuolleita - palstaltakin, ihmisen surun keskeltä? Olisiko sekin hyvä paikka myydä jotain?

 

Näin se ihminen itseään säätelee. Piti näköjään tulla sitten puhumaan tähän maailman ongelmista, koska omia ei jostain syystä pieneen hetkeen ollut.

Voi hyvät hyssykät. Hyvää yötä hyvät hyssykät, mitä ikinä olettekin. Menen takaisin peiton alle nyt, enkä ota sinne maailmaa mukaan. Istukoon tässä koko yön.