Tänä yönä pariin helsinkiläiseen vaalimökkiin pääsee yöpymään asunnottomia ihmisiä, ja muutamaan taas ei. Muutama puolue on pyytänyt poliisia poistamaan vailla vakinaista asuntoa elävien ihmisten elämästä huolissaan olevat aktivistit huipputärkeistä vaalitiloistaan. Että niissä voi poliitikko taas huomenna jutella ihmisille mukavia paremmasta maailmasta. Ihan rauhassa. Ilman että asunnoton on sotkenut yöllä paikkoja.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Onneksi nyt ei tarvitse hävetä. Onneksi perheenäiti on näissä vaaleissa sen toisen puolueen listoilla. Sen toisen niistä kahdesta, jotka avasivat asunnottomille vaalimökkiensä ovet. Perheenäidin mielestä nämä molemmat puolueet ovat ihan okei. Muista hän ei nyt mitään sano. Ei varmaan tarvitse, vaalimökkien suljetut ovet ja poliisi tekevät sen perheenäidin puolesta.

 

Tuli sitten katsottua televisiota tänään. Tuli katsottua vaalikeskustelu.

Tuli mietittyä sitä, jälleen kerran, että miksi, miksi politiikan pitää olla hurskastelevaa nahistelua. Miksei voida vaan puhua. Miksei voida edes yrittää tehdä jotain yhdessä. Miksi pitää koko ajan nahistella, osoittaa omaa paremmuuttaan, keskittyä toisten huonommuuteen. Että miksi pitää? Ei sitä normaali ihminen jaksa katsoa. Ei kahta tuntia. Väittelyn taito on hieno taito, mutta onko se väittelyä enää, hurskasteleva nahistelu.

Katsoin vaalikeskustelua ja äkkiä minä ymmärsin. Ymmärsin, miksi jotkut ihmiset eivät äänestä. En ole ymmärtänyt sitä ennen.

Nyt ymmärrän.

Ehkä tekin ymmärrätte - mutta äänestäkää silti. Ja katsokaa vähän että ketä.

Minulla on jo oma ehdokas katsottuna. Annan hänelle ääneni ihan vaan tueksi. Ihan vaan että hän tuntisi, ettei tämä kaikki olekaan ihan turhaa. Ihan vaan tueksi. Hän pyysi sitä äsken.

 

Ja lopuksi, ettei ihan masentaisi:

maailmassa on myös ihmisiä, jotka uskovat yhteistyöhön. Myös yli puoluerajojen. Jos ette päädy ehdokasvalinnassanne samaan ehdokkaaseen kuin minä, ehkäpä voisitte päätyä johonkuhun allaolevan punavihreän manifestin allekirjoittajista.

Leikkasin ja liimasin tämän manifestin tähän yhden sen allekirjoittajan kotisivuilta ilman lupaa. Toivon suuresti ettei kukaan pahastu siitä, onhan se kuitenkin julkinen. Minulla ei ole tämän manifestin kanssa mitään muuta tekemistä kuin se, että se on minusta erittäin hyvä. En siis napannut sitä tähän ottaakseni siitä itselleni mitään kunniaa. Kunnia manifestin laatineille allekirjoittajille. Ajattelin vain että tämä voisi kiinnostaa teitäkin.

Televisiosta tänään näkemänne vaalikeskustelun jälkeen.

 

PUNAVIHREÄÄ YHTEISTYÖTÄ YLI PUOLUERAJOJEN
-MANIFESTI 2008


I Ideologinen yksityistämisinto aisoihin. Varomaton kilpailuttaminen tulee kalliiksi ja keskittää markkinoita. Monopolien synnyttäminen ei ole kenenkään etu. Kaupungin on oltava reilu työnantaja ja vaadittava sitä aina myös ostopalveluidensa tuottajilta.

II Joukkoliikennettä on vahvistettava tukemalla tuntuvasti enemmän lipun hintoja, satsaamalla uusiin raidevaihtoehtoihin, ottamalla käyttöön yksityisautoilua ohjaavat ruuhkamaksut ja karsimalla keskustatunnelin tapaisia vääriä liikenneinvestointeja. Autoilijoiden tulee maksaa parkkipaikoistaan
todelliset kustannukset.

III Pääkaupunkiseudun yhteistyössä tavoitteena on liikenteen vähentäminen, palvelujen tasapuolinen
kehittäminen ja ylikunnallisen demokratian luominen nykyisen kabinettipolitiikan sijaan.

IV Köyhyyden kierre on katkaistava, kaupungin panosta sosiaalipalveluissa ja työllistämisessä
lisättävä. Yksinhuoltajien ahdinko ja lastensuojelun asema tarvitsee erityishuomiota. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen käyttöä tulee lisätä.

V Lääkäriaikoja terveysasemalle on saatava tasavertaisesti eri puolilla Helsinkiä. Hammaslääkärijono purettava, hoitojen lykkääminen pahentaa vaivoja ja tulee kestämättömän kalliiksi. Vanhustenhoitoon ja mielenterveyshoitoon tarvitaan lisää resursseja. Päihdehoitojen vahvistaminen vähentää kärsimystä ja myös säästää kaupungin kuluja.

VI Tukea tarvitaan sekä vakiintuneille kulttuurilaitoksille että taiteen vapaalle kentälle. Lähikirjastojen asema ja hintamäärärahat turvattava. Nuorille lisää vapaita ja epäkaupallisia tiloja ja Stop töhryille hanke roskikseen.

VII Kaupunkiin tarvitaan lisää vuokra-asuntoja ja muuten kohtuuhintaisia eri kokoisia asuntoja
siten, että köyhien ja rikkaiden asuminen ei kasaannu alueellisesti. Asunnottomuusongelma on hoidettava.

VIII Päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja pitää pienentää ja eritysoppilaiden tuki turvata. Päiväkotipaikka täytyy olla saatavilla läheltä kotia.

IX Suuret viheralueet pitää säästää, täydennysrakentamisessa tulee vaalia lähiluontoa, kulttuuriarvoja ja alueiden erityispiirteitä. Rakennusviraston avohakkuut kaupunkimetsissä seis.

X Kansalaisten osallisuutta on vahvistettava ottamalla perustellut mielipiteet paremmin huomioon päätöksenteossa ja hyödyntämällä kansanäänestyksiä muiden vaalien yhteydessä ja ottamalla käyttöön muita suoran demokratian keinoja.

XI Maahanmuuttajien kotouttaminen on kokonaisvaltainen prosessi. Nyt tarvitaan lisäpanostusta erityisesti työvoimatoimistoihin ja kieliopetukseen. Maahanmuuttajien kynnystä käyttää kaupungin palveluita on madallettava.

XII Kaupungin tulee rajata hankintansa yrityksiin, jotka ovat sitoutuneet keskeisiin kansainvälisiin
ympäristö- ja työelämän normeihin koko alihankintaketjussaan. Veroparatiiseissa toimivat yhtiöt on rajattava hankintojen ulkopuolelle.

Helsingissä 15.10. 2008

Outi Alanko-Kahiluoto (vihreät)
Teppo Eskelinen (vasemmistoliitto)
Anna-Maria Kantola (SDP)
Silvia Modig (vasemmistoliitto)
Tuomas Rantanen (vihreät)
Thomas Wallgren (SDP)

 

Äänestäkää, joohan. Joku tässä kaupungissa sentään yrittää jotain. Jopa yhteistyötä. Jopa yli puoluerajojen.

Kaikkien mitään vähänkään viisasta yrittävien pitäisi päästä päättämään. Ihmisten asioista. Koska joku sen kuitenkin tekee.

 

Hyvää yötä, kaikkiin vaalimökkeihin joissa nukutaan.

Tai valvotaan.

 

 

(Vaaliteemani löytyvät tästä.

Linkit niihin liittyviin ajatuksiin, joita olen kahden viime vuoden aikana ajatellut, löytyvät tästä.

Ja vaalisivuni ovat nyt valmiit.)