Tämä kirjoitus ei sisällä liioittelua, valehtelua, kivoja tyylikeinoja eikä sympaattista kevennystä.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Istuin tänään ruuhka-aikaan bussissa Mäkelänkadulla matkalla Käpylästä keskustaan. Liikenne mateli tavallista paljon pahemmin. Yleensä se matelee siihen aikaan vain toiseen suuntaan.
Koskelantien risteyksen jälkeisellä suojatiellä, jolla jalankulkijoille ei ole lainkaan valoja, liikennelaitoksen bussi, jossa istuin, ajoi suojatielle pysähtymättä. Suojatien eteen oli pysähtynyt kaksi autoa.
Sturenkadun risteyksessä näin bussin ikkunasta syyn sille, miksi liikenne mateli tavallista paljon pahemmin. Hänet peiteltiin ambulanssin vieressä seisoneiden paarien alle. Kokonaan.
Paluumatkalla kaupungilta kotiin Käpylään istuin liikennelaitoksen bussissa, joka ajoi Velodromin kohdalla pysähtymättä suojatielle, jolla jalankulkijoille ei ole lainkaan valoja. Suojatien eteen oli pysähtynyt kaksi autoa.
Tämä oli Mäkelänkatu tänään yhden satunnaisen liikennelaitoksen bussissa istuvan ihmisen silmin.
En tiedä mitä Sturenkadun kohdalla on tänään tapahtunut. Toistaiseksi moni muukaan ei tiedä, muuta kuin sen minkä verkkolehdet: jalankulkija jäi auton alle ja kuoli. Yliajaja pakeni paikalta pahimpaan ruuhka-aikaan. Tätä kirjoitettaessa poliisi epäilee, että ihmisen yli ajaneita autoja saattoi myös olla kaksi. Tätä lukiessanne kertomus on jo saattanut muuttua - lopputulos paarien peiton alla ei.
Toivon että kaikki, joita kiinnostaa tehdä Mäkelänkadun ja Koskelantien liikenteelle jotain, tekevät sille jotain. Liikenne ei ole luonnonvoima. Siihen voi vaikuttaa. Ihmisvoimalla.
Ihmisen paras tapa vaikuttaa yhtään mihinkään on joukkovoima. Alkakaa miettiä. Minä palaan asiaan. Hän, joka ei enää jaksa miettiä vaan mieluummin toimii, voi ottaa yhteyttä minuun saman tien. Muut voivat tehdä sen vasta vaalien jälkeen, jos se on silloin vähemmän epäilyttävää. Toiminta kuitenkin viriää jo huomisaamuna, oli se kuinka epäilyttävää hyvänsä. Minäkin kyllä mietin, mutta vain yli ensi yön. Johan tätä on katseltu hiljaa ja tosi kiltisti.
Minä olen asunut Mäkelänkadun varrella seitsemäntoista vuotta, ja nyt minä olen kyllästynyt tähän. Nyt riittää. Ei tällaista voi enää katsella. Uskon että moni muu täkäläinen on samaa mieltä.
Tehkää siis jotain.
Kommentit