Uni ei tullut. Aika kummallista. Nyt on sentään yö.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Perheenäiti istuu tässä ja kuuntelee, kuinka taksit kadulla tuovat ihmisiä hunningolta kotiin. Tarttisko päästä hunningolle? perheenäiti kysyy itseltään yöllä. Sitten hän katsoo kadulla horjuvaa kansaa ja tulee siihen tulokseen että ei, mutta uneen kylläkin. Unessa on kivempaa. Nuokin huomaavat sen pian, nuo tuolla kadulla, mutta toivottavasti vasta kotona.

Perheenäidin turhautuminen on helpottamaan päin. Keski-iän kriisi, joka alkoi torstaina iltapäivällä kello kaksi, on päättynyt. Johan sitä kesti. Syvällä käytiin ja kaikki oli lopussa, ja tässä sitä nyt vaan istutaan tyytyväisenä voileipäkeksejä popsimassa. Keski-iän kriisin hoitoon perheenäiti suosittelee seuraavaa: älkää sittenkään menkö perjantaina töiden jälkeen markettiin riitelemään, vaan ostakaa sen sijaan alkosta pikkupullo kuohuviiniä ilman syytä ja juokaa se räntäsateen tauottua puolisonne kanssa tyhjäksi suoraan pullonsuusta, mieluiten Tähtitorninmäen tyhjän hiekkalaatikon reunalla sillä aikaa kun vauva nukkuu vaunuissa ja saa kerrankin raitista ilmaa. Pikkupullosta ei humallu pieninkään pariskunta, joten vauva ei jää heitteille  eikä  kukaan päädy hunningolle, mutta keski-ikä hellittää teistä otteensa. Katselette siinä kaikessa rauhassa ohi kipittäviä erilaisia koiria ja äkkiä muistatte millaista on olla ihminen. Marketissa sitä ei muista, se ei ole mahdollista. Kun olette nähneet riittävän monta erilaista koiraa, menette raitiovaunulla kotiin. Raitiovaunussa vauva herää ja ilahtuu: aijaha, me ollaan raitiovaunussa. Kriisiä ei riitä sunnuntaihin saakka, sunnuntaina on keksittävä uusi. Onpahan sitten sunnuntainakin jotain tekemistä.

Tai sitten pidetään lepopäivä.

Taidetaan pitää lepopäivä ja ommella tyynynpäällisiä. Se on niin ihanaa.

Käyn ensin unessa tervehtimässä perhettäni. Sitten herään ja ilahdun: aijaha, mä olen kotona. Sitten tulen ehkä tähän istumaan, ja kuka tietää, ehkä minulla on teille sitten jotain asiaa.

Tai tuskinpa sentään.

Hyvää yötä hunninko. Nukkuisit sinäkin jo, päästäisit viimeisetkin asiakkaasi humalasta kotiin.