Hetkeä ennen viikonloppua ystävällinen huoltomies tuli kylään. Askaroituaan perheenäidin keittiössä koko iltapäivän, hän sanoi perheenäidille: nyt tuon lavuaarin putken pitäisi olla kunnossa, mutta tarkkaile sitä silti.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Tarkkaile sitä. Tähän on tultu, perheenäiti ajatteli tarkkaillessaan keittiön lavuaaria. Tämä on perheenäidin ja hänen puolisonsa yhteinen ajatus, viime aikoina tiuhaan ajateltu. Perjantai-iltana, kun perheenäidin uudessa keittiössä valmistettiin ensimmäistä kertaa aivan oikeaa ruokaa frisbeen syövyttämille vatsoille, puoliso puki sanoiksi sen missä perheenäidin keittiössä nykyään mennään:
tämä elämä se on yhtä kotitalouskeskustelun riemujuhlaa.
Kotitalouskeskustelu on perheenäidin ja hänen puolisonsa yhteinen harrastus. Pariskunta on nyt vajonnut siihen niin syvälle, että perheenäiti on ryhtynyt sotaan sitä vastaan. Hän kieltäytyy enää käymästä kaupassa yhdessä puolisonsa kanssa, sillä kotitalouskeskustelu marketissa on kaiken loppu. Puoliso ei vastusta. On paljon viisampaa raahata kaikki kassit kotiin hiljaa itsekseen tai jättää puoliso tekemään se yksin kuin jakaa tämä ilo, joka poikii keskustelua Pirkka-tuotteista.
Viikonloppuna perheenäiti moppasi olohuoneen lattiaa. Hänen lapsensa kävivät samaan aikaan olohuoneen sohvalla keskustelua siitä, kuinka heidän äitinsä aina tosi rasittavasti sitä ja tätä. Moppi lensi ilmaan, perheenäiti paiskasi keittiön oven perässään kiinni, istui pöydän ääreen ja avasi oluen. Paheksukaa vapaasti, se ilahduttaa minua. Lapset eivät ole tyhmiä. He moppasivat vähin äänin lattian loppuun itse.
Sunnuntai-iltana perheenäiti paljasti perheelleen suunnittelevansa perheeseen lähiaikoina kotitalouskeskustelusta vapaata viikkoa. Se on sellainen että kaikki hommat kyllä tehdään, mutta niistä ei puhuta yhtään mitään. Perheenäitiä kiehtoo se hiljaisuus, joka kotiin sillä viikolla laskeutuu.
Perhe on messissä.
Puoliso soitti töistä. Olen menossa kauppaan, hän sanoi. Laitan listan, perheenäiti lupasi. Hän pani luurin kiinni ja ajatteli ruoka-aineympyrää, oikein kovasti. Hän ajatteli sitä omin käsin tuoreista raaka-aineista rakkaudella valmistettavaa ravitsevaa ilta-ateriaa, joka keittiössä tänä maanantaina kynttilän valossa nautitaan. Sitten hän lähetti markettiin tekstiviestin:
Appelsiineja, banaaneja, kurkku, leipää, jogurttia, viilejä, hernekeittoa. Sori en pystynyt parempaan. Pusi.
Kommentit