Perheenäiti on järjestänyt itsensä perin kummalliseen tilanteeseen, ja vieläpä aivan itse. Hän on luvannut avata kotinsa ovet huomenaamuna Aamu-TV:lle, joka tekee juttua koululaisen päivästä. Tällainen nauhoite liitetään kuulemma mukaan kouluaiheiseen aamuohjelmaan, joka kuvataan Yhtenäiskoululla ensi viikolla.

Perheenäiti katselee kotona ympärilleen ja nyt kuulkaa ahdistaa. Tytär on juuri asettunut tekemään läksyjä poikittain keittiön lattialle, koska olohuoneen lattialle ei enää mahdu, keittiön pöydästä puhumattakaan. Muista pöydistä kotona on jo aikapäiviä sitten luovuttu, koska ne keräsivät niin paljon tavaraa. Nyt tällä tavaralla ei siis ole mitään paikkaa, joten se on kaikkialla, ja tämän kaiken keskellä eräs jänis silppuaa määrätietoisesti pahvilaatikkoa, joka on ilmeisesti hänen(kin) tiellään.

Perheenäiti katselee kotona ympärilleen ja huokaa tavallista paljon syvempään. Televisiokamerahan se täältä enää puuttuikin, ja nimenomaan aikaisin aamulla - miten olemmekaan saattaneet pärjätä tähän saakka ilman. Harmi että puoliso ehti jo siirtää parvekkeelle ne "tosi hyvät vain 2000 kilometriä ajetut kesärenkaat", jotka hän läväytti viime viikolla töistä tullessaan keittiön lattialle. Niille televisiotoimittaja olisi sentään mahtunut istumaan. Nyt hän ei mahdu mihinkään. Ei edes parvekkeelle.

Entä jos koko perhe nukkuisikin aamulla pommiin. Eihän se mitenkään tavatonta ole. Jos jättäisimme oven illalla raolleen, ja toimittaja kameroineen hiipisi itsekseen sisään. Meillähän roikkuu edelleen ulko-ovessa se piparkakku jossa lukee "tervetuloa" hyvissä ajoin ensi joulun varalta, ja toimittajaa olisi olohuoneen lattialla vastassa ilmielävä jänis. Kuvaaja kuvaisi, kuinka Tapsa haukkaisi palan pahvilaatikkoa, pakkaisi reppunsa ja loikkisi kouluun turvallisesti tunnelin kautta moottoritien ali. Koulussa kamera seuraisi, kuinka Tapsa silppuaisi pulpetissaan lyijykynänsä äärimmäisen siististi ja näyttäisi ruokailussa luokkatovereilleen esimerkkiä popsimalla masun täyteen salaattia. Välitunnilla Tapsa hyppisi narua muiden mukana ja koulupäivän päätteeksi hän tulisi kipin kapin kotiin ja söisi sohvan alla kiltisti kaikki läksynsä.

Televisiotoimittaja sanoi perheenäidille viime viikolla puhelimessa: toivomme että ette siivoaisi kotianne meidän takiamme.

Perheenäiti katselee kotona ympärilleen ja äkkiä häntä väsyttää, aivan kaikki. Television, opetusviraston ja perheenäidin toiveet eivät nyt oikein kohtaa. Perheenäiti toivoo että joku siivoaisi tässä elämässä, hänen takiaan. Ja nimenomaan joku muu kuin opetusvirasto.

Ihan vaan lasten takia.

Perheenäiti sanoo lapsilleen: voisko täällä hei ihan totta tehdä nyt vähän jotain, tänne tulee aamulla televisiokamera. Tytär vastaa saman tien: sähän sanoit että niitä kiinnostaa tosielämä ja siihenhän kuuluu sotku enkä mä sitäpaitsi ehdi koska mulla on nyt inspiraatio. Sitten tytär piirtää.

Perheenäiti päättää pestä keittiön ikkunan ja toivoo että kameramies tajuaa zoomata sen läpi kirkkaasti kauas, kauas pois.