Hyvä Suomen kansa,
sitä voi saada mitä tilaa, muttei aina sieltä mistä sitä tilasi. Sieltä voi tulla jotain aivan muuta.
Sivistys, suvaitsevaisuus, kannustavuus ja välittäminen tullaan varmaankin tulevalla eduskuntakaudella määrittelemään uudelleen. Niitä me olemme nimittäin tänään kuulemma tilanneet. Televisiossa sanottiin äsken niin. Näimme sen terävästi, kiitos tunteitamme jo pitkään kuohuttaneen digiboxin, sisällöstä viis. Pääasia että kuva on terävä, viis päästä joka siinä puhuu.
Tai siitä joka ruutua katsoo.
Perheenäiti, tuo menneiden aikojen ihminen, aikojen, jolloin vauhdilla kasvavia tuloeroja ja ihmisten vinhaa epätasa-arvoistumista ei vielä kutsuttu "vastakkainasetteluksi", haluaa tänään kirjata avaruuteen muistoja menneiltä ajoilta. Perheenäiti nolaa nyt itsensä menneiden aikojen jorinalla sanojen sisällöstä ja maalaa avaruuteen pienen lepattavan kuvan siitä, miten hän on menneiden aikojen mielessään ymmärtänyt sen, mitä me olemme tänään kuulemma tilanneet.
Sivistys on uteliaisuutta, avarakatseisuutta, tiedonjanoa ja kykyä oppia uutta ja ikivanhaa, tietoa asioista ja tietoa asioista asioiden takana, niiden syistä ja seurauksista. Sivistys on tietoa erilaisista asioista, ei vain niistä joita voi ostaa ja myydä. Sivistys on ymmärrystä asioiden yhteyksistä toisiin asioihin, tai ainakin ymmärrystä siitä että asiat ovat harvoin kokonaan irrallaan toisistaan. Sivistys on ymmärryksen apuri ja antaa asioille nimiä. Sivistyksessä asioiden nimet viittaavat asioiden sisältöön ja tekevät niistä siten ymmärrettävämpiä. Sivistyksessä asioilla on sisältö. Sivistys on ihmisen kunnioitusta ihmistä kohtaan, väline oman itsen, maailman ja muiden ymmärtämiseen. Sivistyksessä maailmassa on asioiden lisäksi myös ihmisiä, ja ihmiset ovat tärkeitä. Sivistys on kaikille avoimia ilmaisia lähikirjastoja ja riittäviä kirjojen hankintamäärärahoja. Sivistys on hyvä peruskoulu kaikille lapsille inhimillisissä kouluoloissa vanhempien varallisuudesta riippumatta. Sivistys on koulutuksen, tieteen, taiteen ja tutkimuksen tukemista paitsi asenteilla, myös rahoituksella. (Myös kaikenlaisen uuden ja omituisen, jota ei voi viedä pörssiin.) Sivistys on pienten ja isojen ihmisten mahdollisuus altistua kaupallisten mainosten lisäksi mitään (muuta kuin puhdasta iloa) tuottamattomille sävelille, taloudellisesti kannattamattomalle ajatuksia herättävälle esitystaiteelle (muuallakin kuin isoissa laitoksissa, joissa ajatus ei aina enää niin kulje), vaikeasti hinnoiteltavalle tuntemattomien nimien tekemälle kuvataiteelle, sieluja hyväilevälle runoudelle joka ei lyö leiville, kummalliselle kirjallisuudelle joka ei käänny menestyselokuvaksi, vaikeaselkoiselle vaikeasti luokiteltavalle nykytaiteelle (jota kukaan ei uskalla sponsoroida) ja lisäksi sivistys sallii ihmisen paitsi altistua, myös tuottaa joskus edellämainittua ja paljon muuta itse, vaikkei se tuottaisi kenellekään rahaa tai uusia temppuja kännykkään. Koska kulttuuri pitää ihmisen ihmisenä ja auttaa häntä sinnittelemään sellaisena silloinkin kun talous tahtoo taivuttaa ihmisestä pelkän tuotantovälineen. Sivistyksessä ei puhuta sisällön tuottamisesta. Sellainen asia, jolle täytyy tuottaa sisältö erikseen, on sisällötöntä eli tyhjää eikä siis oikeastaan yhtään mitään. Sivistys on tyhjän vastakohta.
Suvaitsevaisuus on moninaisuuden näkemistä ja tunnustamista. Suvaitsevaisuus on erilaisuuden hyväksymistä, ei sietämistä. Suvaitsevaisuus on sanan- ja mielipiteenvapautta myös ilman rahaa. Suvaitsevaisuus on itselle epämiellyttävien mielipiteiden ilmaisuvapauden kunnioittamista hampaat irvessäkin syystä että kyseessä on toisen ihmisen mielipide. Suvaitsevaisuus ei ole välinpitämättömyyden tai heitteillejätön synonyymi, eikä tarkoita sitä että suvaitsemattomia, rasistisia ja toisille tahallaan pahaa tahtovia mielipiteitä tai välinpitämättömyyttä olisi pakko kunnioittaa. Suvaitsevaisuus on ihmisten yhtäläiset oikeudet rakkauteen, läheisyyteen, virallistettuun liittoon, hyväksyttyyn perheeseen ja omiin vahvistettuihin vanhempiin heidän sosiaalisesta asemastaan, koulutuksestaan, varallisuudestaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta. Suvaitsevaisuus on sen tosiseikan myöntämistä että tälle pallolle mahtuu kaikenlaista, valitettavasti ja onneksi ja enimmäkseen onneksi.
Kannustavuus on kannustamista johonkin. Kannustavuus on esimerkiksi sitä että ihmiselle sanotaan: sinä olet hyvä ja parhaimmillasi omana itsenäsi, sinun kannattaa olla olemassa ja tehdä jotakin. Kannustavuus ei ole alkoholisoituneen pitkäaikaistyöttömän, vakavasti masentuneen pätkätyöläisen tai liiasta työstä uupuneen vanhemman jättämistä oman onnensa nojaan ilman rahaa sanomalla: menisit hei töihin, siitä se hyvinvointi syntyy. Kannustavuus on rohkaisemista ja edes pientä taloudellista apua hädässä, ei ahdingolla uhkailemista. Kannustavuus on ihmisen kannustamista siihen, mihin hän kulloinkin pystyy. Kaikki eivät pysty koko ajan kaikkeen. Kannustavuus ei ole ihmisen arvottamista sen mukaan, kuinka tuottavaan työhön hän kulloinkin kykenee.
Ja lopuksi: välittäminen. Välittämisellä on monta merkitystä jo valmiiksi, ennen kuin uusi eduskuntamme tulee ja antaa sille niitä pahimmassa tapauksessa vielä huimasti lisää. Perheenäiti jättää osakkeiden, kiinteistöjen, huumeiden ja erilaisten konfliktien osapuolten välillä välittämisen ja keskittyy tässä siihen, mitä hänelle tulee ensimmäiseksi mieleen välittämisestä: huolenpito. Välittäminen on välinpitämättömyyden välttämistä, ihmisten ja luonnon voinnin seuraamista, huomaamista ja auttamista, se on tekoja eikä pelkkää lässytystä. Välittäminen on huoltamista. Välittäminen on sitä että katsotaan välillä ympärille ja yritetään hahmottaa, mitä maailmassa tai naapurissa tai oman sohvan toisessa päässä oikein tapahtuu. Välittäminen on toisten avuntarpeen arvioimista ja avun antamista. (Vaikkei siitä hyötyisi mitään itse.) Välittäminen ei ole päiväkotien ruokailun ulkoistamista ja ryhmäkokojen kasvattamista, pienten koulujen yhdistämistä isoiksi pienimpiä pelottaviksi laitoksiksi tai varattomien vanhusten jättämistä omaisten heikoille harteille. Välittäminen ei ole julkisen terveydenhuollon rahallisten resurssien leikkelyä milloin sieltä, milloin täältä eikä sairaaloiden tehokkuuden ja leikkaussalien täyttöasteiden laskeskelua. Välittäminen ei myöskään ole valtion yleisen kansalaisiinsa kohdistaman hoivan ja huolenpidon hivuttamista vapaaehtoisvoimien hoidettavaksi ilman valtion tuntuvaa tukea. Välittäminen on toisista ihmisistä välittämistä. Välittäminen on hyvin toimiva, jaksava julkinen terveydenhuolto myös psykiatrian ja neuvolapalveluiden puolella ja riittävä tuki sosiaalisten ja pahojen taloudellisten ongelmien parissa kamppaileville ihmisille. Välittäminen on avun tekemistä ja sen tekemisen tekemistä mahdolliseksi.
Ettäs tiedätte.
Näin oli siis ennen, ennen kuin vastakkainasettelun aika oli ohi. Nyt mikään ei oikeastaan ole enää mitään ja kaikki kaikkea, oikea vasenta, musta valkoista ja punainen, se nyt on vaan vanha väri, ja kun me alamme olla aidosti huolissamme ilmastonmuutoksesta, mitä me teemme? Annamme äänemme markkinataloudelle. Se kun on nykyään vihreää. Kuka tietää, ehkäpä alati kiihtyvän talouskasvun ihannoiminen, energiankulutuksen kasvattaminen ja tavaroiden tuottamisen jatkuva lisääminen todella pelastaa ilmakehän ja sitä kautta meidät kuluttajat, maapallon asiakkaat. Asiakas on aina oikeassa, viis maapallosta. Kulutetaan se loppuun ja katsotaan sitten mitä kulutettaisiin seuraavaksi.
Hyvä Suomen kansa, minä kirjoitin tämän tähän ihan vaan huvin vuoksi, omaksi lohdukseni ja ehkä myös siksi että muistaisin itse. Sitten kun se tarttuu minuunkin, kun sanojen sisältö vaivihkaa muuttuu enkä muista enää mitä ne tarkoittivat minun mielestäni ennen, sivistys, suvaitsevaisuus, kannustavuus ja välittäminen. Kirjoitin ne tähän että lapseni voisivat lukea ne tästä isona.
Ei muuta. Onnea meille itse valitsemallamme tiellä.
Väsynein terveisin,
eräs perheenäiti.
Kommentit