Se olikin epäilyttävän helppoa. Parikin asiaa oli.

Perheenäiti soitti Helsingin kaupunginarkistoon, ja aloitti lauseen. Puhelimeen vastannut henkilö jatkoi lauseen loppun ja ilmoitti: yhdistän teidät seuraavalle henkilölle. Seuraavalta henkilöltä perheenäiti kysyi Yhtenäiskoulun luovutuskirjaa. Seuraava henkilö vastasi seuraavasti:

minulla on se kädessä. Ajattelinkin juuri soittaa.

Kaupunginarkisto lukee siis kaupungin äitien ajatuksia. Perheenäiti ei ollut koskaan elämässään soittanut kaupunginarkistoon, mutta kaupunginarkisto ajatteli soittaa perheenäidille juuri silloin kun perheenäiti soitti sinne elämänsä ensimmäisen kerran. Kaupunginarkisto ei ollut koskaan kuullutkaan perheenäidistä, eikä hän ollut koskaan sieltä mitään pyytänyt. Ja silti.

Tätä minä kutsun kuulkaa palveluksi. Kiitos kaikille teille, jotka teitte perheenäidin tietämättä pohjatyön ja väsytitte tiedusteluillanne arkiston työntekijät ojentamaan arkistosta kaivetun paperin ensimmäiselle ihmiselle, joka sai päähänsä sen sieltä hakea. Ettei heidän tarvitsisi pitää sitä enää kädessä. Tällä kertaa se hakija sattui olemaan eräs perheenäiti, joka osti kotimatkalla kupin kahvia ja joi sen bussissa otsa rypyssä. Yhtenäiskoulun luovutussopimus Helsingin kaupungille ei nimittäin tee kaupungin äitejä aivan niin autuaiksi kuin siitä liikkuneet huhut. Luovutussopimukseen kirjatut ehdot näyttävät liittyvän ainoastaan Yhtenäiskoulun silloiseen iltakoulutoimintaan, ja meidän lapsemme, sikäli kuin olen ymmärtänyt, käyvät kouluaan päivisin.

Tällaiset vastoinkäymiset eivät kuitenkaan lannista ketään, joka on onnistunut tilaamaan kotiinsa viikon sisään jo kaksi uutta pesukonetta. (Ja jonka kylpyhuoneessa on silti edelleen vain yksi vanha. Joka ei toimi.) Arkistot ovat niitä ihmisiä varten, jotka pitävät paperista. Perheenäiti rakastaa paperia. Paperi kahisee ja pölyyntyy, muttei vanhene. Sitä voi lukea omin silmin ilman muita välineitä kuin (rautalangalla omin käsin korjattuja) lukulaseja (joiden päälle on astuttu kolmesti) (en ymmärrä kuka jättää ne aina lattialle) vaikka maailman kaikki käyttöjärjestelmät uudistettaisiin kuudesti päivässä ja niiden käyttöön vaadittava laitteisto ulkoistettaisiin kuuhun. Perheenäiti on kuullut eräästä kellarista, jossa on paljon erästä koulua käsittelevää paperia, jota kukaan ei ole pitkään aikaan lukenut. Perheenäidin mielestä sellainen kellari kuulostaa kiinnostavalta, ja hän onkin jo sujauttanut pikku nilkkansa sen oven väliin. Toivotaan ettei se nyrjähdä.

Ja mitä laitteistoihin tulee, no - perheenäiti siis osti eilen pesukoneen. Tai osti ja osti, puoliso sen osti. Mutta perheenäiti osoitti konetta sormella. Kodinkoneliikkeessä. Nyt saa taputtaa.

Kodinkoneliikkeessä tapahtui muutakin jännittävää. Ostaminen, sitten kun se eteni kassalle asti, kesti jonkin aikaa, ja perheenäidillä oli aikaa tutustua kassalle pinottuihin papereihin sillä aikaa kun kodinkoneliikkeen kärsivällinen myyjä yritti puhua kassakoneelle järkeä, mikä oli toki turhaa, nehän ovat nykyään tietokoneita. (Kassakoneet siis. Myyjistä en ole aivan varma, tekniikan kehitys on todella hämmentävää.) Perheenäiti löysi kaupan tiskille jätetystä liikkeen asennuspalvelun esitteestä jotain hyvin kiinnostavaa, niin kiinnostavaa että hän sujautti esitteen taskuunsa.

"ANNA SANKARIPALVELUN AUTTAA ARKEASI!

---

Uuteen tekniikkaan liittyy monesti paljon kysyttävää, siksi asennukseen kuuluu myös henkilökohtainen käyttöopastus (n.20 min) . Onneksi ammattilaisen kanssa jutustellessa vaikeiltakin tuntuvat asiat usein selkiytyvät.

Maksullisena lisäpalveluna teemme myös tarvittavat sähkö- ja pintakaapeloinnit, laitteiden kiinnitykset sekä autamme järjestämään vaikkapa olohuoneen kalusteesi uudelleen. Lisäpalveluun kuuluu myös vanhojen laitteiden liittäminen yhteen uusien kanssa."

Perheenäiti ei millään malttaisi odottaa ylihuomiseen. Silloin pesukoneen asentaja kävelee sisään ovesta, ja perheenäiti voi esittää hänelle kysymyksiä kokonaista 20 minuuttia:

Voiko tätä pesukonetta estää puhumasta? Onko se hyvä kuuntelija? Voiko se ajatella jonkun muun kuin minun puolestani? Voiko tällä pesukoneella pestä tarvittaessa myös pyykkiä, meillä on sitä nyt aika paljon? Paljonko maksaisi, jos kaapeloisitte kaikki jatkojohtomme tiiviisiin paketteihin, jotta uusi jäniksemme Tapsa ei saisi sähköiskua jyrsiessään niitä hajalle, sillä hän on tiettävästi hampaistaan hyvin vahva? Entä tulisiko kovin kalliiksi, jos asettelisitte olohuoneemme kalusteet feng shuin mukaisesti, mutta kuitenkin siten, ettei uusi jäniksemme Tapsa saa häkissään vetoa - hän kun ei juuri poistu siitä, vaikka luukkua pidettäisiin auki koko päivän? Voisitteko liittää tähän uuteen pesukoneeseen vanhan sähköhammasharjamme, jotta sille tulisi viimein jotain käyttöä, ja kytkeä samalla joulupukilta saamamme uuden digiboxin vanhaan leivänpaahtimeemme, jonka käyttöpaneeli on perheenäidille ennestään tuttu, niin että perheenäiti saisi television auki jatkossakin?

Uskon että ammattilaisen kanssa jutustellessani nämä kaikki asiat selkiytyvät. Mustan Pörssin Sankaripalvelu, tervetuloa Käpylään!