Perheenäiti pärskii ja juo kahvia maistamatta sitä lainkaan, mutta se tuottaa hänelle mielihyvää silti.

Joulu on tyrmistyttävän hyvällä mallilla. Joulupuu varistaa jo, joulubudjetti on ylitetty viisinkertaisesti, vähintään - perinteet eivät niin vain kuole - lahjat on lähestulkoon pakattu, piparit alkavat pölyyntyä ja pesukone on hajonnut korjauskelvottomaksi. Myös perinteinen perheenäidin jouluräjähdys on jo hoidettu, tänä vuonna siten että lapset eivät olleet lainkaan paikalla. Perheenäiti on siitä ylpeä. Vaikka jouluräjähdys hävettääkin, yhtä paljon kuin aina. Mutta jouluhöyry on hyvä päästää ulos hyvissä ajoin ennen aattoa.

Ettei pukki sinkoutuisi sen voimasta ikkunan läpi.

Tänä vuonna kuvioihin on myös astunut kokonaan uusi jouluperinne. Koska jonkin asian täytyy aina jäädä tekemättä, tänä vuonna se oli perinteinen ovikranssi aidoista havuista. Joulupuun kylkiäisenä kotiin kulkeutuneet kranssihavut unohtuivat eteisen lattialle. Ne odottivat siinä monta päivää, ennen kuin väsähtivät ja tipauttivat jok'ikisen neulasensa, ja koska ne olivat unohtuneet aivan ulko-oven eteen, pesukoneen korjaaja, (tuo sympaattinen nuorimies, joka laskutti hyväntuulisena tiedosta, että tälle hyvin palvelleelle koneelle ei todellakaan ole enää tehtävissä yhtään mitään) pyyhki niihin jalkansa.

Hän luuli niitä perinteisiksi eteishavuiksi. Miten suloista. Sellaiset meillä on eteisessä ensi vuonnakin, ja kun niistä irronneet neulaset kulkeutuvat ympäri kotia aina perheenäidin sänkyyn asti, perheenäiti ajattelee hyväntahtoisesti: joulu se vaan siellä pistelee.

Perheenäiti on lakannut lukemasta lehtiä. Hän on niistä nyt lomalla, mutta asettaa nuo postiluukusta tipahtaneet läpyskät silti pinoon olohuoneen pöydän alle. Hän muka tutkii niitä myöhemmin, tai tutkisi ehkä, ellei pino olisi jo kasvanut kovin korkeaksi. Perheenäiti alkoi pinota lehtiä pöydän alle sinä päivänä, kun yhdessä luki että hänen lastensa koulu on katsottu konsulttivoimin tarpeettomaksi. Perheenäiti päätti silloin saksia talteen kaiken, mitä tuo aamukahvin välillä väärään kurkkuun kaatava lehti asiasta kertoo.

Pino kaatuu pian. Ehkä perheenäiti todella tarttuu toimeen päivänä, jona se kaatuu. Vaikkei hän vielä tiedäkään, mitä hän niillä leikkeillä tekee.

Ehkä niistä voi askarrella jotain. Jos ne kouluasioista kertovat artikkelit esimerkiksi silppuaa hyvin pieniin osiin, yksittäisiksi kirjaimiksi vaikka, näistä kirjaimista voi koota uudenlaisia artikkeleita siitä, mitä niille kouluille todella kannattaisi tehdä. Tai jättää tekemättä.

Olipa hyvä ajatus. Perheenäiti tarttuu pian toimeen. Askartelu on ilomme.